Törmäämme usein työssämme Checkfinillä kysymyksiin liittyen tilaajavastuulain soveltamiseen. Monesti kysymyksiä herättää selvitysvelvollisuuden poikkeukset.
Tilaajavastuulain 5§ löytyy nimittäin kohta, jossa määritellään milloin tilaajan ei tarvitse pyytää sopimuskumppaniltaan ko. selvityksiä ja todistuksia. Lyhykäisyydessään tämä määritelmä menee seuraavasti:
Tilaajan ei tarvitse pyytää tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä, mikäli tilaajalla on perusteltu syy luottaa, että sopimuskumppani täyttää kaikki lakisääteiset velvoitteensa ja kyseessä on julkisoikeudellinen yhteisö (esim. valtio, kunta tai seurakunta), julkinen osakeyhtiö tai sopimuskumppanin toiminta on vakiintunutta.
Tämähän kuulostaa hyvältä – eikö vain? Lakiteksti kuitenkin jatkuu. Yllä kerrottu vapautus selvitysvelvollisuudesta perustuen sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuuteen ei kuitenkaan päde kun kyseessä on rakennustoiminta. Rakennustoiminnassa tilaajan selvitysvelvollisuus on ja pysyy toiminnan vakiintuneisuudesta huolimatta.
“Rakennustoiminnassa tilaajan selvitysvelvollisuus on ja pysyy toiminnan vakiintuneisuudesta huolimatta.”
No kuinka sitten kun kyseessä ei ole rakennustoiminta? Tämä onkin hyvä kysymys.
Vastuu selvityksistä on aina tilaajalla. Työsuojelun sivuilla tarkennetaan tätä osuvasti: “Tilaajan on aina itse harkittava sopimuspuolen toiminnan vakiintuneisuutta ennen sopimuksen solmimista ja harkinta on pystyttävä osoittamaan asiakirjalla. Vaikka yritys olisi toiminut pitkään, tilaajan on hankittava selvitykset, jos sopimuspuolen toiminnassa on tapahtunut muutoksia tai on syytä epäillä, ettei sopimusosapuoli aio täyttää velvoitteitaan.” (Työsuojelu, 21.8.2020)
Tässä kohtaa onkin hyvä pohtia millaisella asiakirjalla pystyttäisiin osoittamaan, että edellä mainittu harkinta on tehty? Tai kuinka pystyttäisiin varmentamaan, että sopimuspuolen toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia, jollette kerää tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä? Voidaan siis todeta, että tämä poikkeus pykälä on lopulta hyvin tulkinnanvarainen.
Checkfinin kanta tähän on kuitenkin selkeä. Varminta ja helpointa on aina pyytää tilajaavastuulain mukaiset selvitykset oli sopimuskumppanina kuka tahansa. Näin ollen säästytään kaikenlaiselta kikkailulta eikä mitään jää tulkinnanvaraan.
“Varminta ja helpointa on aina pyytää tilajaavastuulain mukaiset selvitykset oli sopimuskumppanina kuka tahansa.”
Pyysimme myös tähän aiheeseen liittyen ohjeistusta aluehallintoviranomaiselta viime vuoden puolella, varmentaaksemme kantaamme.
AVI:n ylitarkastajan näkemys tähän asiaan oli myös selvä. Hänen mukaansa sopimuskumppanin vakiintuneisuutta arvioidaan aina tapauskohtaisesti valvonnassa ja työsuojelutarkastuksilla. Joten paras keino varmistua lakisääteisten velvoitteiden hoidosta on pyytää sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset.
Jos haluat tutustua aiheeseen tarkemmin, tässä hyödyllisiä linkkejä:
Tilaajavastuulaki – https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2006/1233
Tilaajavastuu – https://tyosuojelu.fi/harmaa-talous/tilaajavastuu
Tilaajavastuulain soveltaminen – https://tyosuojelu.fi/harmaa-talous/tilaajavastuu/tilaajavastuulain-soveltaminen
