Suomessa työskentelee ympäri vuoden suuri määrä ulkomaalaisia. Osa on suoraan suomalaisen työnantajan palveluksessa ja osa työskentelee lyhyen aikaan lähetettyinä työntekijöinä. Työskentelyjaksosta riippumatta on jokaiselta ulkomaalaiselta työntekijältä tarkistettava työnteko-oikeus.
Työnteko-oikeuden varmentaminen ei ole vain lakivelvoite, vaan se on osa vastuullista toimintaa ja onkin avainasemassa harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjunnassa. Jos työntekijällä ei ole työnteko-oikeutta Suomeen, riski siihen, että työntekijän palkkaus ja työskentelyehdot eivät ole Suomen lain mukaisia, on suurempi. Työnteko-oikeuden varmentaminen tukee siis reilua työelämää ja reiluja työmarkkinoita. Kun kaikki toimijat noudattavat lainsäädäntöä, saadaan kitkettyä markkinoilta yrityksiä, jotka hyötyvät laittomasta työvoimasta.
Kohtaamme työssämme Checkfinillä valitettavan usein tietämättömyyttä kenen velvollisuus on varmistaa työntekijän työnteko-oikeus sekä miten työnteko-oikeus lain mukaan määräytyy.
Pähkinänkuoressa työnteko-oikeuden varmentamisvelvollisuus on kaikilla seuraavilla tahoilla:
- Työnantajalla
- Rakennustyömaalla pääurakoitsijalla ja rakennuttajalla koko urakointiketjun osalta
- Telakka-alueella työnantajalla, jolla on pääasiallinen määräysvalta
Työnteko-oikeuden tarkastamisen lisäksi edellä mainituilla tahoilla on myös velvollisuus säilyttää työnteko-oikeuden todistavia dokumentteja vielä kaksi vuotta työn päättymisen jälkeen. Dokumenttien tulee olla helposti saatavilla viranomaistarkastuksen osuessa kohdalle.
Kuinka työnteko-oikeus sitten käytännössä määräytyy ja miten se varmennetaan?
Työnteko-oikeus määräytyy lähtökohtaisesti henkilön kansalaisuuden mukaan. Ulkomaiden kansalaiset jaetaan kahteen eri ryhmään.
- EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisiin
- EU- ja ETA maiden ja Sveitsin ulkopuolisiin kansalaisiin eli niin sanottuihin kolmansien maiden kansalaisiin
EU- ja ETA-maiden kansalaisilla on rajoittamaton työnteko-oikeus Suomessa. 90 päivän jälkeen on työntekijän rekisteröitävä oleskelunsa. Työnteko-oikeuden varmentavaksi dokumentiksi riittääkin siis kopio virallisesta henkilökortista tai passista.
EU-tai ETA-maiden ulkopuoliset eli niin kutsutut kolmansien maiden kansalaiset tarvitsevat lähtökohtaisesti aina työhön oikeuttavan oleskeluluvan. Kolmannen maan kansalaisen työnteko-oikeuden varmentavat dokumentit ovat siis passi sekä työhön-oikeuttava oleskelulupa.
Suurimmaksi osaksi työnteko-oikeuden varmentaminen on selkeää ja helppoa kauraa. Erinäisiä poikkeuksia mahtuu kuitenkin yllättävän paljon mukaan ja näiden suhteen on hyvä olla hereillä. Omat säännöt pätevätkin vielä esimerkiksi henkilöihin, joiden oleskelu perustuu pakolaisstatukseen tai henkilöihin, joilla ei ole kansalaisuutta ollenkaan eli omaavat vain niin kutsutun muukalaispassin.
Mikäli sinulle jäi vielä kysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, nappaa itsellesi verkkokoulutus ‘Työnteko-oikeuden varmentaminen’ Checkfinin verkkokaupasta online.checkfin.fi
Ole vastuullinen toimija ja edistä reilua työelämää ottamalla lakivelvoitteet haltuun!
